Ikävä

Nyt vasta noin 4 kuukautta sen jälkeen ku Aatu ja Unski lähti, tajusin etten ehkä enää ikinä pääse ratsastamaan kummallakaan. En ehkä edes nää niitä.
Kamala ikävä.
Kahtena viimeyönä oon nähny unta Aatusta ja Unskista vaikken päivällä oo niitä edes ajatellu, mutta nyt en ees osaa ajatella mitään muuta. Tällä hetkellä ratsastan vaan yhdellä hevosella, kun joskus hyvinä aikoina saatto mennä 6 hevosta yhtenä päivänä. Muutenkin tuntuu siltä, että Aatun ja Unskin jälkeen ei oo heppailu kiinnostanu enää niin paljo. Asiaan tietysti vaikuttaa se että Tonilla meni jalka samaan aikaan, joten tuli noin 2 kuukauden tauko ratsastamisesta.
Tuntuu että kaikki se työ mitä näin itteni, hevosten ja mun ja hevosen välisen yhteistyön kehittämisessä olis heitetty hukkaan. Joka kerta kun meen Tonin selkään, tuntuu etten tiedä enää miten sen saa liikkumaan oikeinpäin. Oon vaan ihan hukassa.

Sali, koulu ja treenaaminen yleensäkkin tuntuu menevän nykyään ohi hevosten. Tietysti Toni on mulle se tärkein aina, ja sen tarpeet menee aina edelle. Ei oo edes mikään vaihtoehto jättää sitä hoitamatta. Ehkä muutaman kerran sillon kun Aatu ja Unski oli lähteny ja Tonilla meni jalka, ajattelin että voisin myydä sen. En olis kuitenkaan ikinä pystyny siihen.

Mutta pitää vaan olla onnelinen siitä, että oli kuitenkin mahdollisuus tutustua niihin 2 mahtavaan hevoseen. Ne tuntu ihan omilta hevosilta, erityisesti kesällä kun ne oli meillä kotona. Tekisin mitä vaan, että voisin palata kesään ja tehdä joitain asioita toisella tavalla. Aina sitä katuu jotain. Jotain hyvää jätti tekemättä tai joku asia olis pitäny jättää tekemättä.
Vaikeita päätöksiä pitää tehdä. Olisin saanu Aatun omaksi, ilmaseks. Olin jo päättäny että todellakin otan sen, kunnes tajusin miettiä asioita muutenkin kun vaan siltä positiiviselta kannalta. Tein oikein sillon kun päätin etten ota Aatua. Loppujenlopuksi ei mulla ois ollu aikaa kahdelle hevoselle.
Se ei kuitenkaan muuta sitä, että mulla on sitä nyt ihan järkyttävän kova ikävä.

We have had the time of our lives

Now the page is turned

The stories we will write

We have had the time of our lives

And I will not forget

The faces left behind

It's hard to walk away

From the best of days

But if it has to end 

I'm glad you have been my friend

In the time of our lives

You have touched my soul, I want you to know

You are my hero

You got so much soul, to put it plain and simple

You are wonderful

You inspire me the way you make me feel inside is amazing

Your honesty, your artistry is engaging

You are everything I hope to be, yeah

'

Each night I put my head to my pillow

I try to tell myself

I'm strong

because I've gone one more day without you

I don't have a choice

But I'd still choose you