Joo en oo jatkamassa bloggaamista ainakaan nyt, mutta teen nyt tälläsen überherkän muistelujutun Aatusta ja Unskista koska mulla tuli niitä ihan hirvee ikävä.
Ja joo, poistin kaikki vanhat postaukset koska vielä ehkä 2 kuukautta sitte ajattelin että jatkan vielä bloggaamista. Mutta en jatka, koska ei mua enää kiinnosta kirjottaa tänne.
LINKKI VIDEOON
Syyskuu 2013
Toni, Rolle ja Zorro oli meillä laitumella ja olin Tonin kanssa just matkalla kotiin. Kotimatkalla sitte tapasin erään ihmisen, joka pyys mua liikuttamaan niiden hevosia. Suostuin tietenkin. Aina on hienoa päästä ratsastamaan erilaisilla hevosilla. Porukoita se ei kiinnostanu ollenkaan, koska niiden ei tarvi kuskata mua.
5.10.2013
Oltiin Sennin kanssa liikutettu Toni ja Eelis tallilla ja oltiin ekaa kertaa menossa tallin naapuriin ratsastamaan Aatulla ja Unskilla. Jännitti ihan sikana sillä parinsadan metrin matkalla ku käveltii sinne. Oltiin tietysti nähty Aatu ja Unski monta kertaa ennenkin mutta oli tosi hassua että oltiin nyt ite menossa niillä ratsastamaan.
Aatu oli laiska ja se testas meitä molempia. Se oli sellanen perus laiska putte, enkä tietenkään tykänny sellasista hevosista. Se oli kuitenkin kiva kokemus ratsastaa sillä.
Unski taas oli suomenhevonen. En koskaan ollu tykänny suokeista sen kummemmin. Tykkäsin enemmän poneista. Unski oli reipas vanha pappa jolla ei ollu jarruja. Se pysähty vaan aitaan ja ajattelin sillon ettei varmasti tulla toista kertaa ratsastamaan niillä.
No, mentiin seuraavalla viikolla uudestaan. Ja sitä seuraavalla, ja taas seuraavalla. Opin pikkuhiljaa ratsastamaan molemmilla ja oli tosi kivaa kun yhtenä päivänä saatoin ratsastaa 6 hevosella. Opin paljon uusia juttuja ja kehityin ratsastajana.
Huhtikuu 2014
Puol vuotta oltiin Sennin kanssa käyty liikuttamassa Aatua ja Unskia vaikkei ensimmäisellä kerralla ois uskonu että näin pitkälle päästään. Suunnittelin että olisin käyny parit koulukisat Unskilla ja Aatun kanssa hyppäämässä ainakin yksissä kisoissa. Ei kuitenkaan koskaan niin pitkälle päästy ja se harmittaa nyt. Oltiin kehitytty tosi paljon, Aatu ei enää pössöttäny ja Unski liikku hienommin kun oisin koskaan osannu kuvitella. Molempien kanssa pysty tekemään melkein mitä vaan, ja opin luottamaan niihin.
Kesäkuu 2014
Alkukuussa olin kesätöissä ja "mun ponit" tuli meille taas laitumelle. Kävin normaalisti kerran viikossa liikuttamassa Aatun ja Unskin. Työt loppu ja aikaa oli enemmän, mutta juhannuksen jälkeen Aatu, Unski ja Franka tuli myös meille laitumelle. Välillä meni ihan työstä huolehtia kuudesta hevosesta, mutta kivaa se oli. Aina oli joku jolla pysty ratsastamaan. Ja kivointa ikinä oli viettää kokopäivä vaan ratsastaen.
Aatun ja Unskin kanssa kehityin paljon ja pääsin tekemään kaikkea kivaa. Ne tuntu ihan omilta hevosilta. Aatuun kiinnyin tosi paljon, koska tein sen kanssa kaikkea mahdollista. Hyppäsin, kouluilin, maastoilin, hyppäsin maastoesteitä, käytiin lammella, baanailtiin pellolla ja käytiin yöllä maastossa. Aloin luottaa siihen paremmin ja se oli mulle yhtä rakas kun Toni.
Aatu ja Unski oli meillä muistaakseni elokuun alkuun asti, kunnes ne lähti kotiin. Ehdin tehdä niiden kanssa kaikkea, mutta jäi kaduttamaan oma laiskuus. Olisin ehtiny tekemään enemmänkin.
Sillon ku ne lähti takasin kotiin, mulla tuli about kuukauden mittanen tauko. Keskityin taas enemmän treenaamiseen ja omiin poneihin, joten aikaa ei ollu.
Kävin elokuun lopusta marraskuuhun säännöllisesti liikuttamassa molempia. Kelit alko olla huonoja ja oma innostus ratsastamiseen oli ihan 0. Tonilla meni jalka paskaks, sillon olin onnellinen että oli Aatu ja Unski ettei tarvinu olla ratsastamatta.
Sillon sain kuulla sen, Aatu ja Unski lähtee pois.
Aatua tarjottiin mulle ja harkitsin todella pitkään otanko sen. Päädyin kuitenkin siihen ettei mulla oo aikaa ja rahaa pitää kahta hevosta. Se oli vaikee päätös, koska Aatu oli mulle kuitenkin tosi rakas. Ja on vieläkin.
Aatulla kävin ratsastamassa viimisen kerran pimeenä iltana. Muistan kuinka paskanen se oli ku hain sen tarhasta. Harjasin sitä ikuisuuden ja läksin tallin kentälle ratsastamaan. Aatu oli tapojensa vastaisesti reipas ja teki kaiken mitä pyysin. Kun käveltiin takasin tallilta, mua alko itkettää. Ajattelin mitä kaikkea oltiin yhdessä koettu.
Aatu, joka ekalla kerralla ei suostunu tekemään mitään ilman pakottamista teki nyt kaiken mitä pyysin. Poni jota kaverit aina aliarvioi oli mulle täydellinen.
En ikinä unohda mitä kaikkea sain sen kanssa kokea ja oon tosi kiitollinen siitä, että sain mahdollisuuden tutustua niin upeaan poniin. Se opetti mulle paljon.
16.11.2014
Senni tuli pitkästä aikaa mun kanssa tallille ja mentiin viimistä kertaa ratsastamaan Unskilla. Aatu oli lähteny samana päivänä pois ja oli tosi surullista nähdä Unski niin yksinäisenä. Fiilisteltiin kun harjattiin Unskia ja mentiin sen kanssa myös kentälle. Unski oli ihan mahtava. Loppuun otettiin noloja söpöilykuvia ja muisteltiin sitä reilua vuotta mikä saatiin viettää Unskin kanssa.
Unski, joka ei pysähtyny kun aitaan toimi nyt kun ajatus. Se liikku oikeinpäin jos siltä osas pyytää oikeita asioita. Se oli aina miellyttävä ratsastaa. Se oli kun kallio, se ei pelästyny melkein koskaan mitään. Siihen pysty luottamaan 110%
Edes puol 12 yöllä se ei pelästyny kun käveltiin asfalttitien reunassa ja tukkirekka tuli takaapäin tosi kovaa ohi. Toista samanlaista ei löydy koskaan.
1 vuosi, 1 kuukausi ja 11 päivää.
We say goodbye
We hold on tight
To these memories
That never die
We have had the time of our lives
And I will not forget
The faces left behind
It's hard to walk away
From the best of days
